Yksittäiset viestit voidaan luokitella käyttäen asteikkoa, joka perustuu teoriaan eristyvästä ja sosiaalisesta osaamisesta (separate knowing, connected knowing). Tämä teoria voi auttaa tarkastelemaan ihmisten välistä vuorovaikutusta uudella tavalla. Se kuvaa kahta erilaista tapaa, joilla voimme arvioida ja oppia asioita, joita näemme ja kuulemme. Vaikka jokainen meistä käyttää molempia näistä metodeista vaihtelevasti eri tilanteissa, voi olla kätevää ajatella esimerkkeinä kahta henkilöä, joista toinen (Jukka) on enimmäkseen eristyvä osaaja (separate knower) ja toinen (Mari) enimmäkseen sosiaalinen osaaja (connected knower).

• Jukka haluaa olla mahdollisimman objektiivinen ja eikä sekoittaa tunteita ja tosiasioita keskenään. Keskustellessaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden ajatukset poikkeavat hänen omistaan, hän haluaa puolustaa omia näkökantojaan etsimällä aukkoja vastustajansa logiikasta. Hän on suhtautuu kriittisesti uusiin ajatuksiin, elleivät ne ole oikeiksi todistettuja faktoja arvossapidetyistä lähteistä kuten oppikirjoista, arvostetuilta opettajilta tai perustu hänen omiin suoriin kokemuksiinsa. Jukka on selvästi eristyvä osaaja.
• Mari on herkempi muille ihmisille. Hän on empaattinen, kuuntelee ja kyselee, kunnes tuntee päässeensä yhteisymmärrykseen keskustelukumppaninsa kanssa. Hän oppii jakamalla kokemuksia ja etsimällä tietoa muista ihmisistä. Keskustellessaan toisten kanssa hän välttää vastakkainasetteluja ja haluaa auttaa toista henkilöä esittämällä loogisia ehdotuksia, jos se suinkin on mahdollista. Mari on selvästi sosiaalinen osaaja.

Huomasitko, että esimerkeissä eristyvä osaaja oli mies ja sosiaalinen osaaja nainen? Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että asia on usein näin, vaikka yksittäiset henkilöt voivatkin sijoittua mihin tahansa näiden ääripäiden väliin.

Yhteistyökykyisen ja tehokkaan opiskelijaryhmän toiminnan kannalta voi olla parasta, että kaikki osaisivat hyödyntää MOLEMPIA oppimistapoja.

Erityistilanteessa, kuten online-foorumissa, yhden henkilön lähettämä viesti saattaa edustaa jompaakumpaa tai jopa molempia näistä tapauksista. Henkilö, joka yleensä on selkeästi sosiaalinen, saattaa lähettää hyvin eristyvältä kuulostavan viestin ja päinvastoin. Viestien luokittelemisen tarkoitus on:

a) auttaa sinua ottamaan huomioon tällaisia näkökohtia kun luet viestejä b) antaa palautetta jokaiselle kirjoittajalle siitä, millä tavoin muut heidät näkevät.

Tuloksia ei käytetä oppilaiden arviointiin vaan edesauttamaan kommunikaation ja oppimisen parantamista. Jos haluat lisätietoja aiheesta, tässä muutamia näiden teorioiden kehittäjien tutkimuksia:

• Belenky, M.F., Clinchy, B.M., Goldberger, N.R., & Tarule, J.M. (1986). Women's ways of knowing: the development of self, voice, and mind. New York, NY: Basic Books.
• Clinchy, B.M. (1989a). The development of thoughtfulness in college women: Integrating reason and care. American Behavioural Scientist, 32(6), 647-657.
• Clinchy, B.M. (1989b). On critical thinking & connected knowing. Liberal education, 75(5), 14-19.
• Clinchy, B.M. (1996). Connected and separate knowing; Toward a marriage of two minds. In N.R. Goldberger, Tarule, J.M., Clinchy, B.M. Belenky, M.F. (Eds.), Knowledge, Difference, and Power; Essays inspired by "Women's Ways of Knowing" (pp. 205-247). New York, NY: Basic Books.
• Galotti, K. M., Clinchy, B. M., Ainsworth, K., Lavin, B., & Mansfield, A. F. (1999). A New Way of Assessing Ways of Knowing: The Attitudes Towards Thinking and Learning Survey (ATTLS). Sex Roles, 40(9/10), 745-766.
• Galotti, K. M., Reimer, R. L., & Drebus, D. W. (2001). Ways of knowing as learning styles: Learning MAGIC with a partner. Sex Roles, 44(7/8), 419-436.